01 · Alkuperä
Kehityksellinen näkökulma mieleen
Mentalisaatioon perustuva terapia (MBT) kehitettiin 1990-luvulla Peter Fonagyn, Mary Targetin (nykyisin Hepworth) ja Anthony Batemanin toimesta Anna Freud Centressä ja University College Londonissa. Se yhdistää kiintymyssuhdeteorian, psykoanalyysin ja kehityksellisen neurotieteen yhtenäiseksi selitykseksi siitä, miten ihmiset oppivat ymmärtämään itseään ja toisiaan.
02 · Määritelmä
Mentalisoinnin määritelmä
Mentalisoinnissa on kyse sen muistamisesta, että me ihmiset olemme mentaalisia olentoja.
Meillä kaikilla on mieli. Me ajattelemme, tunnemme, tarkoitamme, reagoimme, haluamme, toivomme, unelmoimme, valehtelemme, teeskentelemme, puhumme totta, olemme epäluuloisia, panikoimme, tulemme vainoharhaisiksi. Mitä vain.
Ja me vaikutamme toisiimme mentaalisesti. Tunnemme jotain, kun joku meille tärkeä on pettynyt meihin. Tuntuu pahalta, kun tulemme väärinymmärretyiksi. Ja usein tunnemme olomme turvallisemmaksi jonkun kanssa, joka tuntuu todella ymmärtävän meitä.
Mutta kellään meistä ei tiettävästi ole röntgenkatsetta.
Pohjimmiltaan emme siis voi tietää tarkasti, mitä toinen ihminen tuntee, ajattelee, haluaa tai tarkoittaa tiettynä hetkenä. Ja joskus emme täysin tiedä, mitä omassa sisimmässämme tapahtuu. Sisäinen elämä voi olla sotkuista.
Joten meidän on arvattava.
Tuo arvaaminen on mentalisointia.
Muodollisemmin mentalisointi tarkoittaa yritystä ymmärtää ihmisen käyttäytymistä yhteydessä sisäisiin mielentiloihin, kuten tarpeisiin, haluihin, tunteisiin, uskomuksiin, tavoitteisiin, aikomuksiin ja syihin.
Joskus mentalisointi on sujuvaa. Sinulla on hyvä päivä. Tunnet yhteyttä. Muut ihmiset ovat ymmärrettäviä. Olet ymmärrettävä itsellesi.
Toisinaan ihmisiä on mahdoton lukea. Ymmärrämme väärin, ylitulkitsemme, sulkeudumme tai tunnemme olomme uhatuiksi. Sama voi tapahtua suhteessa itseemme: emme enää ymmärrä, miksi reagoimme niin kuin reagoimme.
Mentalisointikyky katoaa helposti stressin alla.
Ja kun niin tapahtuu, sosiaalinen maailma voi nopeasti alkaa tuntua hämmentävältä, yksinäiseltä tai vaaralliselta.
"Mielen pitäminen mielessä." (Peter Fonagyn kuuluisa lausahdus).
03 · Kliininen malli
Ensisijaisesti asenne, ja osittain tekniikka
MBT-hoidoissa terapeutti omaksuu aidon tietämättömyyden ja halun tietää enemmän -asenteen, on utelias potilaan mieltä kohtaan ja mallintaa juuri niitä kykyjä, joita potilas pyrkii palauttamaan. Tapaamiset ovat strukturoituja mutta keskustelevia; tulkinnat ovat alustavia; terapeutin oma mieli on osa työskentelyä.
- ·Uteliaisuus ja tietämättömyys/halu tietää enemmän
- ·Affekteihin keskittyvä tarkkaavaisuus
- ·Työskentely tässä ja nyt
- ·Korjaaminen katkoksen jälkeen
- ·Yhteistyöhön perustuva jäsentäminen
- ·Mentalisointiprosessin mallintaminen
04 · Tutkimusnäyttö
Kolmen vuosikymmenen tutkimus
MBT:llä on ensisijaisesti tutkimusnäyttöä epävakaan persoonallisuuden psykoterapiassa, ja kahdeksan vuoden seurantatutkimuksessa on osoitettu pysyviä tuloksia (Bateman & Fonagy, 2008), sekä antisosiaalisen persoonallisuuden hoidossa (Fonagy ym., 2025). Sovellettuja protokollia ja jatkuvaa tutkimusta on olemassa useista muista konteksteista, kuten esimerkiksi nuorista (MBT-A), lapsista (MBT-C), perheistä (MBT-F), syömishäiriöistä ja traumasta.